Toimielimet | Kaupunkisuunnittelulautakunta | Esityslista 24.05.2017 | Avaa haku




652/10.02.03/2015

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta

63 §

22.4.2015

 

7

Kivenlahden metrokeskus, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412500, 34. kaupunginosa Espoonlahti, 42. kaupunginosa Saunalahti

 

Valmistelijat / lisätiedot:

Outi Reitmaa, puh.  043 824 9583

Juhani Lehikoinen, puh.  046 877 3669

etunimi.sukunimi@espoo.fi

 

Päätösehdotus             Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

 

1

yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Kivenlahden metrokeskuksen valmisteluaineistosta, alue 412500,

 

2

hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville 24.5.2017 päivätyn Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 7030, 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 412500. Muutokseen sisältyy sitova tonttijako,

 

3

pyytää asemakaavaehdotuksesta ja asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot.

 

6

Kivenlahden metrokeskus, mielipiteiden yhteenveto ja vastineet

7

Kivenlahden metrokeskus, lausuntojen lyhennelmät ja vastineet

Liitteet

 

 

Oheismateriaali

-

Kivenlahden metrokeskus, tapahtumaluettelo

-

Kivenlahden metrokeskus, kaavamääräykset 1

-

Kivenlahden metrokeskus, kaavamääräykset 2

-

Kivenlahden metrokeskus, kaavakartta

-

Kivenlahden metrokeskus, ajantasa-asemakaava

-

Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva 1

-

Kivenlahden metrokeskus, havainnekuva 2

 

Selostus                       

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset kaupunkimaisen ja toiminnallisesti monipuolisen paikalliskeskuksen toteuttamiselle Kivenlahdessa metron läntisen pääteaseman lähiympäristössä. Kaavan ratkaisuilla huomioidaan Kiviruukin alueen kehittäminen ja kytkeytyminen metron kehityskäytävään tulevaisuudessa muun muassa lisäämällä ja uudistamalla kulkuyhteyksiä Länsiväylän alitse. Asemakaavalla tavoitellaan Kivenlahden luonnetta täydentävää keskustamaista aluetta, jolle korkea rakentaminen ja julkisten kaupunkitilojen muodostama paikkojen verkosto luovat identiteetin.

 

Alueelle suunnitellaan asuinkerrostaloja noin 1 800 uudelle asukkaalle. Uusi liikekeskus, kivijalkaliiketilat sekä toimitilat, liikuntakeskus ja hotelli luovat edellytyksiä monipuolisille kaupallisille ja muille palveluille sekä työpaikoille. Asemakaavalla varaudutaan metron liityntäpysäköinnin järjestämiseen. Kivenlahdentie siirretään uudeksi katuyhteydeksi Länsiväylän viereen. Kauklahdenväylä muutetaan katualueeksi. Kivenlahdentorin itälaidalla sijaitseva Merivirta 3-5:n liikekortteli uudistuu.

 

Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 114 815 k-m2, jolloin kokonaisrakennusoikeus on 122 160 k-m2.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 22.4.2015 päätöksen mukaisesti on selvitetty kaava-alueen viereisten taloyhtiöiden kiinnostusta täydennysrakentamiseen; seitsemän asunto- tai kiinteistöosakeyhtiötä ilmoitti kiinnostuksestaan. Kivenlahden keskustan ja rannan väliselle alueelle on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen toimeksiannosta Kivenlahden täydennysrakentamisen tarkastelu (WSP Finland Oy 2016) tukemaan täydennysrakentamisen jatkosuunnittelua.

 

Kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyjaosto varasi 11.1.2016 SRV Yhtiöt Oyj:lle ja VVO-Yhtymä Oyj:lle (nykyisin Kojamo Oyj) Kivenlahden metrokeskuksen alueen suunnittelua varten. Suunnitteluvarausta jatkettiin 22.2.2017 päätöksellä 31.5.2018 saakka.

 

Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla:

 

Kivenlahden metrokeskus - Stensviks metrocentrum, asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 7030, käsittää korttelit 34015, 34016, 34028 ja osa korttelia 34029, virkistys-, liikenne-, erityis- ja katualue, muodostuu uusi kortteli 34006, Sitova tonttijako kortteliin 34015 34. kaupunginosassa (Espoonlahti) ja liikennealue, 42. kaupunginosassa (Saunalahti), alue 412500.

 

Aloite ja vireilletulo

 

Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut alueen maanomistajilta. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu 2.11.2015.

 

Alueen nykytila

 

Suunnittelualueen keskeisin osa sijaitsee Kivenlahden keskustan ja Länsiväylän välisellä alueella Kivenlahdentien molemmin puolin. Lisäksi alueeseen kuuluu Länsiväylän ja Kauklahdenväylän tiealueita niiden eritasoliittymän tuntumassa.

 

Suunnittelualue on rakentamatonta lukuun ottamatta Merivirta 3-5:n kahta 3‑kerroksista liikerakennusta ja pysäköintitaloa. Kivenlahdentien ja Meripoijun välissä sijaitsevat pysäköintialueet on osoitettu asemakaava-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen käyttöön. Kaksi metron työmaa-aluetta hallitsevat suurelta osin suunnittelualuetta. Alueen länsiosassa on harvapuustoinen kalliokukkula ja itäosassa metrotyömaan ympärillä puistoa. Kivenlahdentie on työmaiden vuoksi katkaistu liikenteeltä.

 

Kivenlahden lähiö on rakentunut suunnittelualueen ja merenrannan väliselle alueelle 1970-luvulta lähtien. Ala-Kivenlahden alueen rakennuskanta koostuu suurelta osin 3-5-kerroksista lamellikerrostaloista, jotka muodostavat tiiviin ja kaupunkimaisen katukuvan. Alueelle oman leimansa luovat kolme korkeaa, 17–22-kerroksista asuintornirakennusta. Asemakaava-alueen tuntumassa sijaitsee sekä julkisia että kaupallisia palveluita kuten terveysasema, apteekki, kirjasto ja ostoskeskus päivittäistavarakauppoineen.

 

Suunnittelualue on Espoon kaupungin, Liikenneviraston, Asuntosäätiön kiinteistöt Oy:n sekä yksityisten kiinteistöyhtiöiden omistuksessa.

 

Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne

 

Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM 8.11.2006) sekä Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa (vahvistettu YM 30.10.2014) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja Länsiväylä moottoriväyläksi. Suunnittelualueen eteläosaa sivuaa maanalainen raideyhteys. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on vireillä.

 

Espoon eteläosien yleiskaavassa (v. 2010) suunnittelualue on osoitettu Kivenlahdentien eteläpuolella asuntoalueeksi sekä keskustatoimintojen ja lähipalvelujen alueeksi, jolle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon laitosalueeksi, jolla on varaus joukkoliikenteen varikkoalueelle. Maanalaiselle raiteelle on osoitettu kaksi ohjeellista linjausta. Kivenlahdentie ja Kivenlahdenkatu ovat pääkatuja ja Länsiväylä moottoritie.

 

Alueella on vireillä Kivenlahden osayleiskaava.

 

Länsiväylän ja Kivenlahdentien välinen alue on asemakaavoittamaton. Muutoin alueella on voimassa vuosina 1971–2010 vahvistettuja asemakaavoja tai asemakaavan muutoksia. Niissä alue on osoitettu muun muassa julkisten lähipalvelujen, liikerakennusten ja autopaikkojen korttelialueiksi, katu- ja maantien alueiksi, puistoksi sekä suojaviheralueeksi. Lisäksi alueella on voimassa metron rakentamisen mahdollistava, vuonna 2013 hyväksytty maanalainen asemakaava.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 §)

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on valmistunut 2.11.2015. Osallisille on varattu mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmasta 15.12.2015

mennessä. Mielipiteitä saatiin 11 kappaletta. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta.

 

Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota muun muassa:

 

-        kiinnostavan ja vaihtelevan kaupunkimaisen ympäristön muodostumiseen

-        monipuolisiin toimintoihin ja niiden sijaintiin

-        rakentamisen korkeuteen ja varjostuksiin

-        jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuteen

-        pysäköinnin järjestämiseen

-        liikenteen meluun ja hiukkaspäästöihin

-        alueen palveluiden ja työpaikkojen lisäämiseen

-        sosiaalisiin kysymyksiin

 

Keskustelu- ja tiedotustilaisuus järjestettiin 7.12.2015.

Osallistujat nostivat tilaisuudessa esille muun muassa korkean rakentamisen (puolesta ja vastaan), Kivenlahden identiteetin ja tunnelman säilyttämisen, palveluiden parantamisen, turvallisen ympäristön luomisen sekä työpaikkojen lisäämisen.

 

Osallisten palautetta on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa.

 

Asemakaava ja asemakaavan muutos

 

Asemakaavaratkaisu poikkeaa yleiskaavasta laajentaen yleiskaavan keskustatoimintojen aluetta luoteeseen metrosisäänkäynnin yhteyteen osoitetun keskustatoimintojen korttelialueen (C-1) myötä. Kaupungin tavoitteena on tehostaa maankäyttöä metron kehityskäytävän ja erityisesti metroasemien tuntumassa, joten on myös perusteltua lisätä näiden alueiden kaupallisten palveluiden tarjontaa asukasmäärän kasvaessa. Kaupalliset palvelut seuraavat siis infrastruktuurin muutosta. Kivenlahdessa tuhannen liityntäpysäköinnin autopaikan ratkaiseminen onnistuu läntisen sisäänkäynnin läheisyyteen, jolloin kaupalliset palvelut on sijoitettu siten, että ne palvelevat myös liityntäpysäköinnin käyttäjiä. Kaupan sijainti liityntäpysäköinnin yhteydessä mahdollistaa eri käyttötarkoitusten keskinäisen vuorottaiskäytön. Lisäksi sijoittamalla kaupalliset palvelut ja liityntäpysäköinti alueen länsiosaan voidaan asumiselle osoittaa laaja yhtenäinen korttelialue riittävän kaukana liikenteen aiheuttamista meluista ja päästöistä.

 

Asemakaavoitukseen liittyen on laadittu kaksi kaupallista selvitystä: Kivenlahden metrokeskuksen kaupallinen selvitys (Ramboll Finland Oy 2016) ja Länsimetron jatkealueen kaupallinen tarkastelu (Ramboll Finland Oy 2017). Lisäksi kaupallisten palveluiden määrästä ja sijoittumisesta on neuvoteltu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Uudenmaan liiton kanssa. Selvitysten mukaan Kivenlahden kaupallisten palveluiden määrää voidaan lisätä merkittävästi. Vaikutuksiltaan paikallisen kaupan määrä Kivenlahdessa voi olla selvitysten mukaan enintään 24 000 k-m2, vaikka määrä ylittääkin seudullisuuden rajan. Asemakaavassa osoitettu kaupan määrä on yhteensä noin 15 000 k‑m2. Selvityksissä on huomioitu Kiviruukin alueen kehittäminen asuin- ja työpaikka-alueena, mutta jo nykytilanteessa Kivenlahden kaupallisten palveluiden määrä on alimitoitettu ja kestäisi suuremmankin lisäyksen.

 

Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavaratkaisulla tiivistetään kaupunkirakennetta ja jatketaan Kivenlahden kaupunkimaista luonnetta. Tehokas maankäyttö keskittyy Länsiväylän ja Kivenlahden nykyisen keskustan väliselle alueelle metron sisäänkäyntien lähiympäristöön. Tilallisesti vaihteleva julkisten kaupunkitilojen sarja kytkee uuden ja olevan kaupunkirakenteen toisiinsa sekä muodostaa laajan kävelykeskustan Kivenlahdentorin, metroaseman sisäänkäyntien ja Kiviruukin välille.

 

Kivenlahti on Espoon korkean rakentamisen periaatteissa määritelty hyvin korkean rakentamisen tavoitealueeksi. Kaava-alueelle suunnitellut kolme 13–22-kerroksista asuintornia ja 22-kerroksinen hotelli muodostavat olemassa olevien tornien kanssa korkeiden rakennusten itä-länsisuuntaisen sommitelman. Hotellitorni toimii maamerkkinä lännen suuntaan. Alueen tuulisuusselvityksessä on esitetty alueen tuulisimmat kohdat ja keinoja hillitä tuulen vaikutusta. Kaavamääräyksissä on huomioitu tuulisuus.

 

Asemakaavalla luodaan edellytykset uusille työpaikoille ja parannetaan siten Suur-Espoonlahden alueen työpaikkaomavaraisuutta sekä Kivenlahden palveluiden tarjontaa ja monipuolisuutta. Liiketilat ja palvelut keskittyvät keskustatoimintojen korttelialueelle (C-1, kortteli 34015) liikekeskukseen läntisen metrosisäänkäynnin yhteyteen. Toimitilojen korttelialueelle (KTY-1, kortteli 34006) saa toimitilojen lisäksi toteuttaa hotellin sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluita. Liike-, palvelu- tai työtilat raittien ja aukioiden varsilla rakennusten kivijalassa elävöittävät jalankulkuympäristöä. Myös Merivirta-kortteliin osoitetaan liiketiloja Kivenlahdentorin elinvoimaa tukemaan.

 

Keskustatoimintojen korttelialueelle liikekeskuksen kylkeen sijoittuu kaksi asuintornia (ak). Merkittävä osa uusista asuinkerrostaloista tulee sijoittumaan itäosan asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK, kortteli 34028). Sen pohjoisosan nauhamainen, 5-12-kerroksisten lamellikerrostalojen rivistö muodostaa kiinnostavan, omaleimaisen ilmeen Länsiväylän suuntaan sekä suojaa asuinkorttelin rakennuksia ja piha-alueita Länsiväylän liikenteen melulta. Merivirta-kortteli (AK, osa korttelia 34029) uudistuu, mutta oleva pysäköintilaitos säilyy. Sen päälle voidaan toteuttaa kaksikerroksinen useamman asunnon asuinrakennus (as / LPA-A).

 

Kaupunkiympäristön yleisilme tulee olemaan vaalea.

 

Liikenne ja pysäköinti

 

Kaavaratkaisun ja suunnittelun lähtökohtana on ollut Kivenlahdentien siirtäminen Länsiväylän viereen. Tämä uusi katuyhteys on nimetty Höyrylaivantieksi. Länsiväylän alittaa uusi ajoneuvoliikenteen alikulku, Ruukinmäenportti, joka muodostaa Kivenlahden ja Kiviruukin välille suoran yhteyden sekä erottaa paikallisliikenteen Länsiväylän pitkän matkan liikenteestä.

 

Jalankulun ja pyöräilyn reittejä parannetaan. Länsiväylän alittava nykyinen ahdas alikulku uudistuu väljäksi aukiomaiseksi kaupunkitilaksi ja pyöräilyn laatureitti johdetaan suunnittelualueen läpi metroaseman sisäänkäyntien editse.

 

Kivenlahden metroaseman yhteyteen on länsimetron suunnitelmissa osoitettu sen suurin yksittäinen liityntäpysäköintikeskittymä. Pysäköinnin toimivuuden turvaamiseksi asemakaavassa varaudutaan liityntäpaikkojen sijoittumiseen useaan pysäköintilaitokseen metroaseman läheisyydessä. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi laitoksiin on useampi mahdollinen ajoyhteys. Länsimetron hankesuunnitelman mukaisista tuhannesta liityntäpysäköintipaikasta asemakaava-alueella tulee toteuttaa vähintään 600 paikkaa.

 

Liityntäliikenteen linja-autopysäkkien sijainti Höyrylaivantien varrella liikekeskuksen pohjoispuolella turvaa sujuvat vaihtoyhteydet joukkoliikennevälineestä toiseen.

 

Osa suunnittelualueella sijaitsevista, kaava-alueen ulkopuolisten kiinteistöjen käytössä olevista pysäköintipaikoista osoitetaan alueelle rakennettaviin uusiin pysäköintilaitoksiin. Meripoijun ja Meriusvan kulmauksessa sijaitseva, kannelle ja maan alle sijoittuva pysäköintilaitos säilyy, kuitenkin siten, että kannen länsipäädystä lohkaistaan kymmenisen paikkaa yleiseksi alueeksi. Kaupungin tonttiyksikkö käy neuvotteluja asemakaava-alueeseen liittyvistä pysäköintiratkaisuista.

 

Yleinen pysäköinti tapahtuu katujen varsilla ja pysäköintilaitoksissa.

 

Osa asemakaava-alueesta sijoittuu liikenteen melualueelle. Kaava-alueen pohjoisreunan rakennukset torjuvat melua kortteleiden 34015 ja 34028 asuinrakennusten julkisivujen ja ulko-oleskelualueiden osalta. Alueen toteuttaminen vaiheittain on mahdollista ilman, että valtioneuvoston asettamat melutason ohjearvot ylittyvät. Asuinrakentamisen ja päiväkodin sijainneissa on huomioitu HSY:n ilmanlaadun minimietäisyydet.

 

Mitoitus

 

Suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 19,4 ha, josta noin 8 ha osoitetaan Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liikenteen tarpeisiin.

 

Rakennusoikeutta asemakaava-alueella on yhteensä 122 160 k‑m², josta asuntoja on 87 160 k‑m2, liike-, palvelu- ja toimistorakentamista liikekeskuksessa 13 350 k‑m2, muita liiketiloja 1 700 k‑m2 ja toimitiloja sekä liikunta- ja hyvinvointipalveluiden tiloja 7 000 k‑m2. Hotellin rakennusoikeus on 12 000 k‑m2 ja päiväkodin 950 k‑m2. Korttelien tehokkuudet vaihtelevat 1,0:n ja 3,1:n välillä. Asemakaava-alueen rakennusoikeus kasvaa 114 815 k‑m2.

 

Asuinrakennusoikeus vastaa noin 1 800 uutta asukasta. Muu rakennusoikeus vastaa vähintään 500 työpaikkaa.

 

Asemakaava-alueen asukasmäärän lisäys ei muodosta tarvetta uudelle peruskoululle, vaan uudet oppilaat voidaan sijoittaa alueen muihin kouluihin. Korttelin 34028 koillisosaan, itäisen metrosisäänkäynnin viereen on varattu rakennusala neljäryhmäiselle päiväkodille.

 

Sitova tonttijako

 

Asemakaavassa on osoitettu sitova tonttijako kortteliin 34015.

 

Sopimusneuvottelut

 

Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaava ja asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä.

 

Kaavataloudelliset vaikutukset

 

Kaupunki saa Kivenlahden metrokeskuksen asemakaava-alueelta maanmyyntituloja, maanvuokratuloja ja maankäyttösopimuskorvausta. Arvioidut maanmyyntitulot, vuokratonttien pääoma-arvot ja sopimuskorvaustulot kaupungille kaava-alueelta ovat yhteensä noin

50–65 miljoonaa euroa. Tulolaskelmassa on huomioitu ARA-tonttien luovutus valtion tukemaan asuntotuotantoon markkinahintaa alemmalla hinnalla. Tontinluovutustulojen kassavirrassa tulee huomioida, että noin puolet asuntotonteista luovutetaan vuokraamalla, jolloin tulot kertyvät kaupungille pitkän aikavälin kuluessa.

 

Metrokeskuksen asemakaavan tuloilla kyetään kattamaan asemakaavan aiheuttamat kunnallistekniikan toteutuskustannukset sekä osa Kiviruukin alueen kehitystä palvelevien Länsiväylän uusien alikulkujen kustannuksista. Asemakaava-alueella sijaitsevien nykyisten asukaspysäköintipaikkojen korvaaminen pysäköintilaitoksiin rakennettavilla paikoilla on huomioitu kaavataloudellisissa vaikutuksissa.

 

Lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma

 

Alueelle on laadittu lähiympäristö- ja korttelisuunnitelma.

 

Perittävät maksut

 

Hakijat ovat maksaneet 18.11.2015 ja 21.12.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3.

 

Hyväksyminen

 

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.

 

Päätöshistoria

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2015 § 63

 

Päätösehdotus             Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta:

 

1

hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahdenpuiston asemakaavoituksen pohjaksi.

 

1.1

Toiminnalliset tavoitteet

 

Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linja-autoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen kytkeytyminen Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan tutkitaan. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen.

 

1.2

Kaupunkirakenteelliset tavoitteet

 

Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana.

 

1.3

Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet

 

Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille.

 

1.4

Liikenteelliset tavoitteet

 

Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linja-autoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.

 

2

järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi _________.

 

Käsittely                        Esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että:

 

- lisätään uusi päätösklemmi, joka kuuluu seuraavasti: ”ennen kaava-alueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista.”

 

-kaava-alueen nimeksi muutetaan: ”Kivenlahden metrokeskus”.

 

Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Louhelainen ehdotti jäsen

Klar-Nykvistin kannattamana, että

 

- muutetaan päätösklemmin kohta 1.1, Toiminnalliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti:

”Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linja-autoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen.”

- muutetaan päätösklemmin kohta 1.2, Kaupunkirakenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti:

”Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana.”

- muutetaan päätösklemmin kohta 1.3, Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet, kuulumaan seuraavasti:

”Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille.”

- muutetaan päätösklemmin kohta 1.4, Liikenteelliset tavoitteet, kuulumaan seuraavasti:

”Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linja-autoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.”

 

Jäsen Klar-Nykvist ehdotti, että asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Pöntynen. 

 

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Louhelainen tiedusteli voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus sekä hänen ja jäsen Klar-Nykvistin tekemät ehdotukset yksimielisesti hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja Louhelainen niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi.

 

Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa ja sen liitteissä.

 

Päätös                           Kaupunkisuunnittelulautakunta:

 

1
hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavoituksen pohjaksi.

1.1
Toiminnalliset tavoitteet

Tavoitteena on toiminnallisesti monipuolinen, keskustamainen alue, jonne osoitetaan asuin-, palvelu- ja liikerakentamista. Kaupalliset palvelut sijoitetaan siten, että vahvistetaan Kivenlahden nykyisen keskustan merkitystä osana metroaseman sisäänkäyntien väliin muodostuvaa uutta keskusta-akselia. Suunnittelussa huomioidaan metroasema ja linja-autoterminaali osana kokonaisuutta. Alueen tulee kytkeytyä vahvasti Espoonlahden keskustaan. Sen lisäksi tulee tutkia kytkeytymistä Kiviruukin alueeseen sekä merenrantaan ja kiinnittää huomiota viher- ja virkistysyhteyksien laatuun. Lisäksi varaudutaan alueelle syntyviin työpaikkoihin monimuotoista, joustavaa ja sekoittunutta rakennetta tukevalla kaavoituksella ja mahdollistetaan työpaikkaomavaraisuuden nostaminen. Selvitetään julkisten palveluiden tarve ja sijoittuminen.

1.2
Kaupunkirakenteelliset tavoitteet

Alueelle osoitetaan tehokasta rakentamista. Tutkitaan hyvin korkean rakentamisen tavoitealueen mukaisia tornirakentamisen mahdollisuuksia sekä tehdään toistaiseksi esitettyä enemmän toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja, joissa on erilaisia mitoituksia ja kaupunkikuvallisia ilmeitä. Suunnittelussa huomioidaan Kivenlahden olemassa oleva rakenne ja mittakaava. Julkiset kaupunkitilat muodostavat paikkojen verkoston jalankulkuympäristön tasolla. Länsiväylän varteen sijoitetaan rakentamista, joka toimii samalla alueen melusuojana.

1.3
Kaupunkikuvalliset ja jalankulkuympäristön kehittämisen tavoitteet

Tavoitteena on tiivis ja viihtyisä kaupunkikeskusta, jossa kaupunkikuva ja jalankulkuympäristön laatu ovat korkeatasoisia ja muihin Espoon kaupunkikeskuksiin verrattuna omaleimaisia. Kivenlahden nykyinen luonne ja identiteetti huomioidaan suunnittelussa ja hyödynnetään keinoja, joilla korkeatkin rakennukset voidaan saada sulautumaan katukuvaan. Keinoja voivat olla ainakin matalammat jalustat, korkea rakentaminen osana pääosin matalampaa korttelirakennetta, vaihtelevat katutason julkisivut ja toiminnalliset rakenteet sekä tehokkaat umpikorttelit. Alueelle suunnitellaan kaikille yhteisiä kaupunkitiloja, kuten aukioita ja taskupuistoja osaksi paikkojen verkostoa sekä jalankulku- ja pyöräilyreitistöä. Paikkojen verkoston avulla luodaan edellytyksiä sosiaalisesti vilkkaalle ympäristölle ja erilaisille kaupunkitapahtumille sekä yhdistetään eriluonteisia viherympäristöjä täydentäen siten pienimuotoisesti Kivenlahden alueen viherympäristöä. Länsiväylän ja Kivenlahdentien alikulku suunnitellaan yhtenäiseksi ja laadukkaaksi kaupunkitilaksi. Kivenlahdentie rajataan selkeästi, rakennukset avataan katutilaan ja varataan tilaa katupuille.

1.4
Liikenteelliset tavoitteet

Tavoitteena on toimiva, ensisijaisesti jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennekaupunki. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että voidaan taata liityntälinja-autoliikenteen häiriötön liikennöinti Kivenlahden linja-autoterminaalista. Asemakaava-alueen kytkeytyminen katuverkkoon suunnitellaan siten, että liikenne toimii ennusteen mukaisilla liikennemäärillä. Pysäköinti sijoitetaan ensisijaisesti rakennusten ja pihakansien alle, kallioluolastoon ja/tai maanpäällisiin pysäköintilaitoksiin. Jalankulun ja pyöräilyn reittien suunnittelussa korostetaan turvallisuutta ja laadukkuutta sekä metrokeskuksen hyvää saavutettavuutta eri suunnista. Kivenlahdentien kautta kulkee pyöräilyn laatureitti. Alueelle osoitetaan riittävästi polkupyöräpysäköintipaikkoja.

2
järjestää asemakaavan ja asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Paula Pöntysen.

 

3

ennen kaava-alueen lopullista rajausta tiedustellaan viereisten taloyhtiöiden, ainakin niiden joiden pysäköintipaikoille esitetään uudisrakentamista, halukkuutta osallistua kaavamuutokseen tutkimalla uusia rakennuksia tai nykyisten 3-4 kerroksisten rakennusten korottamista.

 

Kaava-alueen nimiksi muutetaan Kivenlahden metrokeskus.

 

Tiedoksi                       

-

Ote ilman liitteitä: hakijat

-

Elisa Oyj, lausuntopyyntö

-

Fortum Power and Heat Oy, lausuntopyyntö

-

HSY Vesi, lausuntopyyntö

-

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, lausuntopyyntö

-

Kirkkonummen kunta, lausuntopyyntö

-

TUKES, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, lausuntopyyntö

-

Länsimetro Oy, lausuntopyyntö

-

Tonttiyksikkö, kannanottopyyntö

-

Tekninen keskus, kannanottopyyntö

-

Länsi-Uudenmaan pelastus-liikelaitos, kannanottopyyntö

-

Sivistystoimi, tilat ja alueet -yksikkö, kannanottopyyntö

-

Kaupunginmuseo, kannanottopyyntö

-

Caruna Oy, lausuntopyyntö

-

Liikennevirasto, lausuntopyyntö

-

Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö

-

HSL Helsingin seudun liikenne, lausuntopyyntö

-

Tilapalvelut -liikelaitos, kannanottopyyntö

-

Espoon ympäristökeskus, kannanottopyyntö

-

Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet

-

Vastineet mielipiteiden jättäneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet

 

 

 

 



Toimielimet | Kaupunkisuunnittelulautakunta | Esityslista 24.05.2017 | Avaa haku