Edellinen asia | Seuraava asia  Muutoksenhakuohje    Kokousasia PDF-muodossa 664/10.02.03/2011     Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 § 2.2.2011   § 25 Karvasmäessä, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), Lommila, alue 630102 (pöydälle 2.2.2011)   Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mamia, puh. (09) 816 24122 Mikko Kivinen, puh. (09) 816 82225 Mikla Koivunen, puh. (09) 816 24053 Silja Savolainen, puh. (09) 816 24213 etunimi.sukunimi@espoo.fi   Päätösehdotus             Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen   Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 24.1.2011 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). 3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä. 4 edellyttää, että kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan osuus ja sen toteutuksen ajoitus tulee määritellä maankäyttösopimuksen teon yhteydessä. Päivittäistavarakaupan osuus ei saa ylittää 8 800 k-m2 korttelin 64006 enimmäisrakennusoikeudesta.   5 ensimmäinen toteutusvaihe, enintään 60 000 k-m2 voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015, ja toinen toteutusvaihe aikaisintaan vuonna 2020. 6 Asemakaavaehdotuksen seuraavan käsittelyn yhteydessä esitellään Lommilan alueen energiasuunnitelma. Lommila tulee suunnitella energiaratkaisultaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävänä energiataloudellisena kokonaisuutena ottaen huomioon ympäristön maankäytön kehityksen antamat mahdollisuudet. Suunnitelmassa tulee esittää minkälaisia hiilineutraaleja kokonaisuuksia alueella on mahdollista toteuttaa.   Käsittely                        Käsittelyn alussa esittelijä -       lisäsi liikerakennusten korttelialueeseen (KM/64006) kohdistuvan määräyksen: Korttelialueelle saa rakentaa päivittäistavarakauppaa enintään 8800 k-m2 (19 §) -       korjasi esityslistan otsikon Maanomistus ainoan kappaleen kuulumaan: Asemakaavan muutosalueen maanomistajia vuonna 2009 ovat Helsingin Osuuskauppa Elanto, Kesko-konserniin kuuluvat yhtiöt Ruokakeskon Kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo, Veho Group Oy Ab, Lulas Oy ja Espoon kaupunki sekä yksityisiä maanomistajia. Kesko-konserniin kuuluvien yhtiöiden Ruokakeskon Kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo maanomistus siirretään tulevaisuudessa Kesko-konserniin kuuluvalle yhtiölle, Kesko Oyj:n osakkuusyhtiölle tai Keskon eläkekassalle. -       korjasi otsikon Tarkastukset nähtävillä olleeseen valmisteluaineistoon sekä tarkistukset palautuksen aikana väliotsikon Mitoitus ja ajoitus toisen kappaleen kuulumaan: Päätösehdotuksiin on lisätty vaatimus siitä, että päivittäistavarakaupan osuus ja ajoitus liikerakentamisen koko osuudesta määritetään maankäyttösopimuksen yhteydessä. Tavoitteena on kahden tavaratalon toteuttaminen siten, että niiden päivittäistavarakauppaan lukeutuva kerrosala on 8800 k-m2 korttelin kaikesta sallitusta kokonaisrakennusoikeudesta. -       korjasi väliotsikon Kauppakeskus ensimmäisen virkkeen kuulumaan: Lommilan konseptissa suurimpina yksiköinä ovat tavaratalot (yht. n. 40000 k-m2), päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin, joiden pinta-alasta merkittävä osa käytetään tilaa vaativan kaupan tuotteiden osastoille, mm. rautakauppatuotteille, kodintekniikkaan, sisustus- ja puutarhatuotteille. -       lisäsi uuden kappaleen edellä mainitun kauppakeskusta koskevan väliotsikon alle, joka kuuluu: Tilaa vaativan kaupan osuus koko kauppakeskuksen kerrosalasta on n. 47 %, erikoiskaupan osuus n. 45 % koko kerrosalasta ja päivittäistavarakaupan osuus 8 % koko kerrosalasta.   Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että - lisätään uusi päätösehdotuskohta kohdaksi 5, joka kuuluu: edellyttää, että ns. vihertila toteutetaan torimaisena esim. lasikattoisena ja korttelin 64006 läpi osoitetaan esteetön kevyen liikenteen läpikulku, joka on käytössä myös kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella. - nähtävillä olon aikana jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä välillä Lommila - Espoon keskus kehitetään toimivammiksi ja maisemallisesti houkuttelevammiksi (myös Lehtimäen alueen läpi). Edelleen puheenjohtaja ehdotti jäsen Päivisen kannattamana, että asemakaavaehdotuksen seuraavaan käsittelyvaiheeseen tehdään tarkempi kuvaus päivittäistavarakaupan konseptista, joka on tarkoitus toteuttaa.   Jäsen Lahtinen ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että nähtävillä olon aikana selvitetään, miten voidaan toteuttaa Turunväylää lännestä tultaessa esitettyä parempi ajoneuvoliittymä Lommilan ja Nimismiehenpellon alueelle.   Varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen ja Pöntynen kannattamana, että päätösehdotuksen kohta 4 muutetaan kuulumaan: edellyttää, että kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan osuus ja sen toteutuksen ajoitus tulee määritellä maankäyttösopimuksen teon yhteydessä. Päivittäistavarakaupan osuus ei saa ylittää 4000 k-m2 korttelin 64006 enimmäisrakennusoikeudesta.   Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotukset täydennettynä jäsen Lahtisen tekemällä ehdotuksella hyväksyä. Nämä hyväksyttiin yksimielisesti.   Koska varapuheenjohtajan tekemää ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.   Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat varapuheenjohtajan ehdotusta, äänestävät ei.   Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Holma, Lahtinen, Oila, Päivinen, Seppä ja Vilo eli seitsemän (7) jäsentä ja varapuheenjohtajan ehdotuksen puolesta (ei) äänestivät varapuheenjohtaja Elo sekä jäsenet Klar, Lindberg, Pöntynen, Rastimo ja Rauhanen eli kuusi (6) jäsentä.   Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan seitsemällä äänellä kuutta vastaan (7/6) hyväksyneen esittelijän ehdotuksen.   Jäsen Lahtinen teki seuraavan pöytäkirjamerkinnän: ”Paheksun sitä, että esittelijä ei noudata aiempaa lautakunnan yksimielistä päätöstä. Perusteltukaan syy ei oikeuta moiseen ”kapinaan”, vaan asia tulisi hoitaa tyylikkäämmin ja avoimemmin.   Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.   Päätös                           Kaupunkisuunnittelulautakunta:                                          1                                        yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900                                          2                                        hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja kokouksessa 16.3.2011 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031.                                        Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala).                                        Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo).                                        Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) siten muutettuna, että lisätään uusi kaavamääräys, § 19, joka kuuluu: Korttelialueelle saa rakentaa päivittäistavarakauppaa enintään 8800 k-m2.                                          3                                        pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.                                          4                                        edellyttää, että kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan osuus ja sen toteutuksen ajoitus tulee määritellä maankäyttösopimuksen teon yhteydessä. Päivittäistavarakaupan osuus ei saa ylittää 8 800 k-m2 korttelin 64006 enimmäisrakennusoikeudesta.                                          5                                        edellyttää, että ns. vihertila toteutetaan torimaisena esim. lasikattoisena ja korttelin 64006 läpi osoitetaan esteetön kevyen liikenteen läpikulku, joka on käytössä myös kauppakeskuksen aukioloaikojen ulkopuolella.                                          6                                        ensimmäinen toteutusvaihe, enintään 60 000 k-m2 voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015, ja toinen toteutusvaihe aikaisintaan vuonna 2020.                                          7                                        Asemakaavaehdotuksen seuraavan käsittelyn yhteydessä esitellään Lommilan alueen energiasuunnitelma. Lommila tulee suunnitella energiaratkaisultaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävänä energiataloudellisena kokonaisuutena ottaen huomioon ympäristön maankäytön kehityksen antamat mahdollisuudet. Suunnitelmassa tulee esittää, minkälaisia hiilineutraaleja kokonaisuuksia alueella on mahdollista toteuttaa.                                          8                                        Asemakaavaehdotuksen seuraavaan käsittelyvaiheeseen tehdään tarkempi kuvaus päivittäistavarakaupan konseptista, joka on tarkoitus toteuttaa.                                          Edelleen lautakunta päätti, että nähtävillä olon aikana -       jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä välillä Lommila - Espoon keskus kehitetään toimivammiksi ja maisemallisesti houkuttelevammiksi (myös Lehtimäen alueen läpi). -       selvitetään, miten voidaan toteuttaa Turunväylää lännestä tultaessa esitettyä parempi ajoneuvoliittymä Lommilan ja Nimismiehenpellon alueelle.     Liite 1 Lausuntojen ja kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet   Esittelyaineisto                    - Kaavamääräykset - Asemakaavan muutos - Havainnekuva (Arkkitehtitoimisto Tommila Oy) - Lommila alueen toteutusvaiheet ja liikekeskus (Arkkitehtitoimisto Tommila Oy), 24.1.2011 - Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamista koskevassa asiassa; Lommilan kauppakeskus, Espoo (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), 13.9.2010 - Vastauksia ja ratkaisuehdotuksia kaupunkisuunnittelulautakunnan palautukseen 17.3.2010 jaettiin lautakunnan kokouksen 27.10.2010 infotilaisuudessa ja Ammattiopisto Omniassa pidetyssä seminaarissa 19.1.2011   Nähtävänä kokouksessa   - Asemakaavan muutoksen selostus liitteineen - Kopiot alkuperäisistä mielipiteistä, lausunnoista ja kannanotoista - Lommilan alue, kaupallinen selvitys, 11.11.2009 Santasalo Oy - Lommilan kauppakeskuksen kaupallinen konsepti (alustava), 12.11.2009 Santasalo - Lommilan kauppakeskus, vaikutukset liikkumiseen, 13.11.2009 Trafix Oy - Espoon keskuksen liikenteen yleissuunnitelma 2003 - Lommilan katuverkko, yleissuunnitelman toimivuustarkastelut, 17.11.2009. - Lommilan kauppakeskus, liikenne-ennuste 20.11.2009. - Ympäristövaikutusselvitys Vaihtoehto A, WSP Oy, 1.9.2006, päivitys 5.12.2008 - Ympäristövaikutusselvitys Vaihtoehto B, WSP / Trafix Oy, 5.12.2008 - Lommilan asemakaavavaihtoehtojen ja nykytilanteen ympäristövaikutusten vertailutaulukko, 13.11.2009 WSP Finland, Saukkonen, Keränen - Lommilan asemakaava-alueen lepakkolausunto, Nina Hagner-Wahlsten, BatHouse 27.4.2009, - Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Lommila, Espoo 2006, Yrjölä Oy, 30.8.2006, - Luontotyyppiselvitys Espoon Lommilassa vuonna 2008, WSP / Yrjölä Oy, 2008, - Espoon virtavesiselvitys 2008, osa 1, Espoon ympäristökeskus 1a/2009 - Purohyrräselvitys, Stephen Venn, 2009 - Espoonjokilaakson esiselvitys, Näkymä Oy, 3.3.2009 - Espoon keskuksen kehittämissuunnitelma 2003, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus - Espoon keskuksen tilannekatsaus 2005, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Selostus                        Tavoitteena on Lommilan-alueen rakentaminen osaksi Espoon keskustan palveluja, siten että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen alue. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2, erilliselle liike-, toimisto- ja hotellitilarakentamiselle 35 500 k-m2 ja teollisuus- ja varastotilaa 27 000 k-m2.   Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:   Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102. Vireilletulo   Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2010.   Osallistumis- ja arviointisuunnitelma   Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä 30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 sekä 6.11.2009.   Maakuntakaava   Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä "merkitykseltään seudullinen päivittäistavarakaupan suuryksikkö". Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen.   Yleiskaava   Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen.   Voimassa olevat asemakaavat   Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005- 64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984. Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T).   Kaava-alueen nykytila   Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola.   Maanomistus   Asemakaavan muutosalueen maanomistajia vuonna 2009 ovat Helsingin Osuuskauppa Elanto, Kesko-konserniin kuuluvat yhtiöt Ruokakeskon Kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo, Veho Group Oy Ab, Lulas Oy ja Espoon kaupunki sekä yksityisiä maanomistajia. Kesko-konserniin kuuluvien yhtiöiden Ruokakeskon Kiinteistöt Oy ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo maanomistus siirretään tulevaisuudessa Kesko-konserniin kuuluvalle yhtiölle, Kesko Oyj:n osakkuusyhtiölle tai Keskon eläkekassalle.   MRA 30 §:n mukainen kuuleminen   Asemakaavan valmisteluaineisto oli MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 23.2.-24.3.2009 mielipiteiden esittämistä varten. Valmisteluaineistosta järjestettiin yleisötilaisuus 2.3.2009.   Nähtävillä oloaikana jätettiin 4 kirjallista mielipidettä. Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteenä.   Asemakaavaluonnoksesta saatiin lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta, kaupunginmuseolta, Tiehallinnolta, Tekniseltä keskukselta ja YTV:ltä. Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat asian liitteenä.   Aikaisemmat päätökset   Yleistä Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä.   Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti.   Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä.   Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista.   Kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät suunnittelun keskeiset tavoitteet ovat seuraavat: - Lommilan aluetta on kehitettävä osana aseman seudun ja Lommilan välistä yksityisten ja julkisten palveluiden vyöhykettä, muodostaen pohjoisen palvelukeskittymän. Alueen jatkosuunnittelussa korostetaan sen kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista merkitystä Espoon keskuksen pohjoisena sisääntulona.   - valmisteluaineistoon sisältyvät vaihtoehdot ovat luonteeltaan liiaksi erillisen kauppakeskuksen kaltaisia. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja arkkitehtiratkaisut on suunniteltava paremmin kaupunkimaisiksi osana Espoon keskusta.   - alueelle on luotava edellytykset korkeatasoiselle joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ympäristölle ja yhteyksille. Alueella varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen Espoon keskuksesta Lommilan kautta Nupurintielle ja Histan-alueelle.   - ajoneuvoliikenteen sujuvuus on turvattava kokoojakaduilla sekä valtakunnallisesti tärkeillä pääväylillä.   - rakennusten suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kiinnitetään erityishuomio tehokkaaseen energian käyttöön ja alueellisten kokonaisratkaisujen kehittämiseen.   - suunnittelualueelle tulee kehittää toiminnoiltaan monipuolinen ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ympäristö, jossa korostetaan vihermaisemarakentamista, erityisesti Glomsån-joen jokivarsikokonaisuutta.   - kaupunginhallituksen 3.6.2003 asettamien kehittämisperiaatteiden mukaisesti keskitetään Espoon keskuksen tilaa vievät kaupalliset toiminnat Lommilan ja Nimismiehenpellon alueelle. Kaupungin toimenpiteillä priorisoidaan aseman seudun ja hallinnollisen keskuksen tavoiteltua kehittymistä.   Lisäksi lautakunta päätti, että lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan omana asiana Espoon keskuksen kokonaissuunnitelma aikatauluineen ja tarpeellisine päätösesityksineen.   Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville 26.1.2009.   Asemakaavaehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa aineisto jätettiin pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle tarvittavia lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten että: 1 Lommilan toteuttamisesta laaditaan vaiheittainen toteuttamissuunnitelma ja sen mahdollistava asemakaava. Kaavan toteutus vaiheistetaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa kauppakeskustontille osoitetusta 110 000 k-m2 rakennusoikeudesta saa ottaa käyttöön enintään 60 000 k-m2. Suunnitelman ensimmäisen vaiheen tulee painottua pääosin tilaa vievän kaupan palveluihin ja se voi sisältää päivittäistavarakaupalle osoitettua tilaa yhteensä enintään 4000 k-m2. Ensimmäinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015.   Mikäli toisessa vaiheessa halutaan lisätä päivittäistavarakaupan määrää, on ennen toisen vaiheen toteuttamista tehtävä Lommilan ja sen vaikutusalueen palvelujen toteutumisesta kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen YVA-tasoinen tarkastelu, jonka perusteella toteuttamisesta tehdään poliittinen päätös. Toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2020-luvulla.   Palautuksen aikana selvitetään, miten vaiheistuksen toteuttaminen määrätään kaavapykälissä ja maankäyttösopimuksessa. Vaiheittaista toteuttamista koskeva suunnitelma sisällytetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamista koskeviin asiakirjoihin.   2 Palautuksen aikana suunnittelussa korostetaan nykyistä enemmän kaupunkimaista ilmettä kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.1.2009 päätöksen mukaisesti ja esitetään, miten ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa kaupunkikuvallisesti ja sisällöllisesti siten, että: - kokonaisuuden kaupunkikuvallinen mielenkiintoisuus ja monimuotoisuus korostuu (rakennusmassojen katkaisu, vaihtelevat silhuetit ym.) - alueen halki kulkee kevyen liikenteen reitti (vrt. Sellon ratsusola) ja mahdollisesti myös joenvarren viheralueeseen kytkeytyvä poikittainen puistovyöhyke. - bulevardin pääte Lommilassa suunnitellaan korkeatasoiseksi torimaiseksi julkiseksi tilaksi. - Glomsinjoen puistomaista jokivarsikokonaisuutta korostetaan nykyistä enemmän luonnonarvot huomioiden ja hulevesien riittävä käsittely varmistetaan vesistön tilan turvaamiseksi. - kauppakeskus on mahdollista toteuttaa hiilineutraalina kokonaisuutena.   3 Palautuksen aikana käynnistetään myös kaupunkirakenteen kokonaiskehityksestä välillä Espoon keskus – Nimismiehenpelto – Lommila ohjaavan kaavarungon laadinta siten, että tämä ja siihen kuuluva 3D-tasoinen havaintomateriaali voidaan aikanaan sisällyttää kaupunginhallitukselle tehtävään ehdotukseen Lommilaa koskevaksi asemakaavaksi. Tämän ehdotuksen liitemateriaalissa on myös esitettävä aluetta koskevat liikennesuunnitelmat mukaan lukien alueen maanomistajien kirjelmässään esittämä bussiyhteys välille Espoon asema – Lommila.   Tarkistukset nähtävillä olleeseen valmisteluaineistoon sekä tarkistukset palautuksen aikana   Yleistä Asemakaavan muutosehdotusta ja selostusta on tarkistettu tehtyjen selvitysten sekä valmisteluaineistosta saatujen lausuntojen, osallisten palautteen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen pohjalta. Lisäksi syksyllä 2009 käynnistetty alueen kunnallistekniikan yleissuunnitelman päivitys on tarkentanut mm. alueen liikennejärjestelmää ja tilavarauksia, huleveden käsittelyperiaatteita.   Ehdotusvaiheessa on valmisteluaineistosta poiketen vain yksi suunnitelmaluonnos. Asemakaavan muutosehdotus pohjautuu pääosin nähtävillä olleeseen valmisteluaineiston B vaihtoehtoon.   Asemakaavan läntisen kärjen, ns. Vehon alueen, osalta maanomistaja on ilmoittanut tavoitteekseen toiminnan säilymisen nykyisellään toistaiseksi. Asemakaavalla luodaan edellytykset nykyisen toiminnan jatkamiselle. Voimassa olevia asemakaavan merkintöjä ja korttelialueen rajauksia on tarkennettu.   Asemakaavan rajausta on tarkistettu siten, että valmisteluaineiston asemakaavaton alue Glomsån-joen itäpuolella, nykyisellään kaupungin varikkoaluetta, muodostaa jatkossa oman asemakaavansa, jolla säilyy valmisteluaineiston yhteydessä annettu asemakaavan nimi, Nedre Gloms.   Pilaantuneiden maa-ainesten selvittämisestä ennen rakentamista on lisätty määräys.   Mitoitus ja ajoitus Kauppakeskus tulee uuden kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään 60 000 k-m2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 k-m2. Kauppakeskuksen toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen.   Päätösehdotuksiin on lisätty vaatimus siitä, että päivittäistavarakaupan osuus ja ajoitus liikerakentamisen koko osuudesta määritetään maankäyttösopimuksen yhteydessä. Tavoitteena on kahden tavaratalon toteuttaminen siten, että niiden päivittäistavarakauppaan lukeutuva kerrosala on 8800 k-m2 korttelin kaikesta sallitusta kokonaisrakennusoikeudesta.   Kaupunkikuva Korttelin 64030 rakentamista koskevia määräyksiä on tarkennettu kaupunkikuvallisesti eheämmän korttelikokonaisuuden rakentamiseksi. Korttelin yhteyteen ja Lommilankadun varteen voidaan toteuttaa alueelle keskeinen toriaukio.   Kauppakeskuksen korttelialueen asemakaavamääräyksiä on alueen kaupunkikuvan ja rakenteen kannalta tarkennettu. Mm. sisäänkäyntien sijaintia suhteessa joukkoliikenteen pysäkkeihin on lähennetty.   Liikenne Alueen katusuunnitelmia on tarkistettu siten, että mahdollinen Turunväylän alittava katuyhteys voidaan tulevaisuudessa rakentaa suoraan Lommilankadulta Nimismiehenpellon puolelle, jolloin kaupungin tavoittelema bulevardimainen kaupunkikuva olisi mahdollista toteuttaa.   Alueen kevyen liikenteen yhteyksiä ympäristöön on parannettu ja liikennealueiden mitoituksessa on varauduttu pikaraitiotieyhteyteen. Glomsinlaakson ja Lommilan keskeisen torialueen välistä yhteyttä koskevia määräyksiä kauppakeskuksen sisätiloissa on tarkennettu.   Energia Asemakaavaan on lisätty määräys, joka edellyttää liikekeskuksen korttelialueelle laadittavan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma.   Asemakaavan muutosehdotus   Mitoitus Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 k-m2, erilliselle liike-, toimisto- ja hotellitilarakentamiselle 35 500 k-m2 ja teollisuus- ja varastotilaa 27 000 k-m2. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä 172 500 k-m2.   Nykyisten asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on n. 110 000 k-m2.   Kaupunkirakenne Asemakaavanmuutosalue sijoittuu laajemmin kehitettävän Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka bulevardilla Nimismiehenpellon läpi yhdistyy aseman seudun keskusta-alueelle.   Kaupunkikuvaltaan läpikulkuyhteys on haasteellinen toteuttaa korkealaatuisena jalankulkuympäristönä. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Näistä töistä tehty yhdistelmä on alueellisen vision 2030 lähtökohtana, mikä löytyy liitteestä. Visiossa 2030 on bulevardin kaupunkikuvan elävöittämiseksi esitetty lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon puolelle, tämä kuitenkaan ei vastaa kaikkien alueen maanomistajien tämänhetkisiä maankäytöllisiä kehittämistavoitteita. Lommilan kauppakeskus ei estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämissuuntia, mutta asemakaavalla mahdollistetaan tulevien, vaihtoehdoiltaan erilaisten, katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Kesän 2010 aikana Nimismiehenpellon alueen maanomistajat ovat teettäneet alueelle kehittämissuunnitelman omien tavoitteidensa pohjalta.   Espoon aseman seudun kehittäminen on tavoitteiltaan selkeämpi. Alueen useat asemakaavat ja -muutokset ovat vahvistuneet ja alueen rakentaminen asuinkäyttöön on jo alkanut, Entressen kauppakeskus ja kirjasto on toteutunut. Espoontorin ja Entressen omistajat ovat laatineet kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvän kehittämissuunnitelman, jonka toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kaupunkikuvan laadun parantaminen on alkanut ja virastokeskuksen kehittämisen edetessä alueen ympäristö saadaan positiivisen muutoksen alle. Joukkoliikenneyhteydet alueelle parantuvat aikanaan kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Myös mahdollinen Espoo - Salo oikorata tai pikaraitiotieyhteys Histaan tekisi alueesta vilkkaan risteysaseman.   Espoon keskuksen kannalta tavoitteena on v. 2003 kehittämissuunnitelman päivittäminen nykytilannetta vastaavaksi. Kehittämissuunnitelma on osin toteutunut. Kehittämisohjelman tarkistus on aloitettu konsulttityönä syksyllä 2010 ja tavoitteena on sen valmistuminen keväällä 2011. Rinnakkain kehittämistyön kanssa on konsulttityönä valmisteilla Espoon keskuksen aluetta esittelevä 3D -virtuaalimalli.   Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen.   Alueen rakentaminen on Espoonjokilaakson suuntaan pyritty pitämään matalana siten, että Espoon tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Espoon keskuksesta saapuva Glomsån-joen varressa kulkeva virkistysreitti kulkee puiston (VP) ja suojaviheralueen (EV) kautta kohti pohjoisia asuin- ja virkistysalueita. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan riittävän etäälle joesta, joen luontoarvojen säilyttämiseksi.   Korttelissa 64006 kauppakeskukselle varattu kerrosala on toteutettu yhtenä rakennusmassana. Rakennuksen muotoa on jäsennelty päämassasta erottuvilla erilaisilla rakennusosilla. Kauppakeskuksen maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköinnin rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle kahteen tasoon. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali ja pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolet toisiinsa.   Kauppakeskuksen korttelialuetta reunustavat kaksi liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-1, K-2). Kortteleissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja. Korttelissa 64031 lähempänä jokivartta sallitaan myös hotellitoimintaa palvelevia tiloja.   Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko (T). Varikkoalueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä.   Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan rakentumisen myötä Espoontiellä ja Nupurintiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linja-autoliikenteen pysäkkipariin nykyisen kevyenliikenteen alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Yleisen tien alueelle on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin.   Kaavaehdotuksessa on huomioitu mahdollinen pikaraitiotie Espoon keskuksesta Lommilan kautta Nupurintielle. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyyteen Espoontien ja Lommilankulman väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot, mahdollisesti toteutettava pikaraitiotie sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty.   Kevyt liikenne Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteää suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään kevyenliikenteen raitistoon sekä linja-autoliikenteen pysäkeille.   Kaavaan on merkitty tärkeä kevyen liikenteen yhteys (jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee kauppakeskuksen sisällä, sen aukioloaikoina, varautua kevyenliikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän kevyenliikenteen yhteyden lisäksi tulee kauppakeskuksen eteläosaan myös toteuttaa jalankulkijoiden läpikulkuun soveltuva reitti rakennuksen läpi.   Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen Nimismiehenpeltoon. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemmin puoleiseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsån-joen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräily-yhteys Glomsån-joen yli Lommilan kärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa.   Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka jo muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden pitäminen tyydyttävällä tasolla edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista.   Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä.   Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat (riippumatta Lommilan länsireunan eli nykyisen Vehon alueesta):   - Espoontie 2+2 - Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu 2+2 - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet   Suunnitelluilla katu- ja tiejärjestelyillä kapasiteetti riittää vuoden 2030 ennusteliikennemäärille, mutta verkolla on kuitenkin yksittäisiä kohteita, joiden toimivuus jää heikoksi. Turuntien ja Espoontien liittymän toimivuus jää heikoksi tai välttäväksi huolimatta merkittävistä kaistajärjestelyistä. Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistaa tulisi pidentää tai Kehältä Turun suuntaan laskevaa ramppia jatkaa omana kolmantena kaistana. Muutoin liikenne lähes pysähtelee ajoittain sekä Turunväylän oikeanpuoleisella kaistalla että rampilla. Aamuruuhkan tilanteessa alueen järjestelyjen toimivuus on iltaruuhkaa parempi.   Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen Lommilan kauppakeskus vähentää vuositasolla ajoneuvolla ajettuja kilometrejä 12.44 miljoonaa km sekä 0,45 miljoonaa tuntia laskettuna koko pääkaupunkiseudun yli. Tämä on seurausta siitä, että Lommilan käyttäjien vaihtoehtoiset keskukset ovat kauempana kuin Lommila. Lommilan keskittymä toimii yhdessä Espoon keskuksen kanssa paikallisena keskuksena, joka palvelee myös Kirkkonummen ja Vihdin asukkaita, jotka muutenkin kävisivät pääkaupunkiseudulla.   Ostovoima ja väestömäärä Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä.   Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha-Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso-Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkina-alueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta.   Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan.   Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 k-m2 ja enintään 180 000 k-m2.   Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu kaupunginvaltuuston päätökseen (16.12.2002), että pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Histassa sekä Kauklahden alueella. Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 19 000 asukasta, ja vuoteen 2030 on arvioitu osayleiskaava-alueesta toteutuneen 80 %. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia.   Kauppakeskus Lommilan konseptissa suurimpina yksiköinä ovat tavaratalot (yht. n. 40 000 k-m2). Päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin, joiden pinta-alasta merkittävä osa käytetään tilaa vaativan kaupan tuotteiden osastoille, mm. rautakauppatuotteille, kodintekniikkaan, sisustus- ja puutarhatuotteille. Näitä täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin eli tavoitteena on vahvistaa ja monipuolistaa sitä tarjontaa, jota Lommilan ympäristössä jo osin on tarjolla. Kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut. Kauppakeskukseen tulee lisäksi muotikauppaa ja muita vapaa-ajan myymälöitä, joiden tarjonta alueella ei tällä hetkellä ole tyydyttävä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja.   Tilaa vaativan kaupan osuus koko kauppakeskuksen kerrosalasta on n. 47 %, erikoiskaupan osuus n. 45 % koko kerrosalasta ja päivittäistavarakaupan osuus 8 % koko kerrosalasta.   Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia.   Viheralueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsån-jokivarresta on esitetty puistoalueena (VP). Glomsån-joen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita.   Espoontien pohjoispuolella Glomsån-joen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV).   Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeluarvoisten eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsånissa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsån on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsånin muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle.   Kaava-alueella Glomsånin merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Joen puustoinen rantavyöhyke tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena, siten että joen luontoarvot eivät vaarannu (s-1). Myös kaava-alueelta tulevat hulevedet on käsiteltävä siten, että joen luontoarvot eivät vaarannu (hule).   Laaditut selvitykset   Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys. Asemakaavoituksen ehdotusvaiheessa ympäristövaikutusten selvitystä on täydennetty eri asemakaavavaihtoehtojen vertailutaulukolla. Lisäksi alueelle tehtyä liito-orava- ja kasvillisuusselvitystä on täydennetty luontotyyppi- ja purohyrräselvityksillä.   Aiemmissa kaavavaiheissa tehtyjä kaupallisia selvityksiä on edelleen tarkistettu ja täydennetty vastaamaan ehdotusvaiheessa esiin nousseisiin kysymyksiin.   Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Liikenne-ennuste on päivitetty Espoon keskuksen uusia maankäyttösuunnitteita vastaavilla liikennetuotoksilla. Myös liikenteen toimivuustarkastelut on päivitetty liikenne-ennustetta vastaavilla maankäyttötiedoilla. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyllä aikaisemmasta kaavavaiheesta. Vaikutuksia liikkumiseen, suoritemuutoksia ja kulkutapaosuuksia selvitettiin ehdotusvaiheeseen tarkemmin selvityksessä "Lommilan kauppakeskus, vaikutukset liikkumiseen".   Asemakaava-alueen kunnallistekniikan toteutettavuutta ja alustavia kustannuksia on selvitetty vuonna 2006 laaditussa Lommilan asemakaava-alueen alustavassa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa, jota on vuonna 2008 päivitetty suunniteltujen ratkaisujen ja niiden kustannusten osalta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmasta on käynnistetty päivitystyö syksyllä 2009. Työ on valmistunut syksyllä 2010.   Asemakaavanmuutosalueelle laadittavien korttelisuunnitelmien laatiminen on käynnistynyt. Korttelisuunnitelma valmistuu keväällä 2011.   Vuonna 2008 kaupunkisuunnittelukeskus teetti konsulttitoimeksiantona Nimismiehenpellon - Muuralan alueen ideatarkastelun, jossa tutkittiin alueen kaupunkirakennetta kokonaisuutena tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksien kartoittamiseksi.   Viranomaisneuvottelut ja YVA-tarveharkinta   Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä.   Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta.   Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.   Mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi.   Sopimusneuvottelut   Maanomistajien kanssa neuvotellaan maankäyttösopimus siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutos on valtuuston hyväksyttävänä.   Perittävät maksut   Hakijat ovat maksaneet 10.3.2009 asemakaavan muutoskustannuksista 60% ja kuulutuskustannuksista 2/3.   Hyväksyminen   Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto.     Päätöshistoria (1430/503/2005 ja 6623/503/2009)   Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.2006 § 8 Karvasmäessä, Nedre Gloms, Asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutosten lähtökohdat ja tavoitteet, alue 630900                  Ehdotus                                            Asemakaavapäällikkö:   Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 hyväksyy MRA 30 §:n mukaisesti nähtäville mielipiteen esittämistä varten Nedre Glomsin, alue 630900, 14.11.2006 päivätyn asemakaavaluonnoksen ja siihen liittyvät Lommilan, Nimismiehenmäki I:n ja Miilukorven asemakaavan muutosluonnokset, piir.nro 6214   2 pyytää asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavan muutosluonnoksista tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   3 järjestää asemakaavaluonnoksesta ja asemakaavan muutosluonnoksista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi_________________ :n   4 edellyttää, että sopimusneuvottelutyöryhmä selvittää ennen asemakaavan ja asemakaavan muutosten hyväksymistä maankäyttösopimuksen tarpeellisuuden ja neuvottelee maanomistajien kanssa maankäyttösopimuksen siten, että se on allekirjoitettu tai kaupunginhallitus on sen hyväksynyt, ennen kuin asemakaava ja asemakaavan muutokset hyväksytään.   Käsittely              Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsenten Iiro Jääskeläinen, Lahti ja Jarmo Jääskeläinen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään muuttuneesta maanomistustilanteesta mahdollisesti johtuvat luonnoksen muutostarpeet ja että asiakirjoihin lisätään selvitys alueen kytkeytymisestä ja vaikutuksista Espoon keskuksen kehittämistoimiin sekä selvitykset ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä.   Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen ohjein antamansa palautusehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään muuttuneesta maanomistustilanteesta mahdollisesti johtuvat luonnoksen muutostarpeet ja että asiakirjoihin lisätään selvitys alueen kytkeytymisestä ja vaikutuksista Espoon keskuksen kehittämistoimiin sekä selvitykset ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.12.2008 § 16                              Ehdotus                                            Asemakaavapäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 hyväksyy esitetyt keskeiset kaavalliset tavoitteet Nedre Gloms asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Fallåker, Kirskumäki asemakaavamuutosten asemakaavoituksen pohjaksi   2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ___________.   Käsittely              Asia käsiteltiin asian 2 jälkeen.   Keskustelun kuluessa jäsen Kivekäs ehdotti puheenjohtaja Markkulan kannattamana, että asia jätetään pöydälle.   Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko jäsen Kivekkään ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia jätettiin pöydälle seuraavaan 14.1.2009 pidettävään kokoukseen.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.1.2009 § 10                              Ehdotus                                            Kaupunkisuunnittelupäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 hyväksyy esitetyt keskeiset kaavalliset tavoitteet Nedre Gloms asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Fallåker, Kirskumäki asemakaavamuutosten asemakaavoituksen pohjaksi   2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi ___________.   Käsittely              Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotuksen kohdan 1 kuulumaan:   1 hyväksyy seuraavat keskeiset kaavalliset tavoitteet 1 - 6, Nedre Gloms asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Fallåker, Kirskumäki asemakaavamuutosten asemakaavoituksen pohjaksi: 1. Lommilan aluetta on kehitettävä osana aseman seudun ja Lommilan välistä yksityisten ja julkisten palveluiden vyöhykettä, muodostaen pohjoisen palvelukeskittymän 2. alueelle on luotava edellytykset korkeatasoiselle joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ympäristölle ja yhteyksille 3. ajoneuvoliikenteen sujuvuus on turvattava kokoojakaduilla sekä valtakunnallisesti tärkeillä pääväylillä 4. alueelle sijoittuvien uusien rakennusten suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota hankkeen toteutukseen kestäväkehityksen periaatteiden mukaisesti 5. suunnittelualueelle tulee kehittää toiminnoiltaan monipuolinen ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ympäristö 6. kaupunginhallituksen 3.6.2003 asettamien kehittämisperiaatteiden mukaisesti keskitetään Espoon keskuksen tilaa vievät kaupalliset toiminnat Lommilan ja Nimismiehenpellon alueelle.   Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti jäsenten Käri-Zein ja Peltokorpi kannattamana, että 1. kohdan loppuun tehdään lisäys: Alueen jatkosuunnittelussa korostetaan sen kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista merkitystä Espoon keskuksen pohjoisena sisääntulona. 1a. tämän jälkeen uusi kohta: Valmisteluaineistoon sisältyvät vaihtoehdot ovat luonteeltaan liiaksi erillisen kauppakeskuksen kaltaisia. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja arkkitehtiratkaisut on suunniteltava paremmin kaupunkimaisiksi osana Espoon keskusta. 2. kohdan loppuun lisäys: Alueella varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen Espoon keskuksesta Lommilan kautta Nupurintielle ja Histan-alueelle. 5. kohdan loppuun lisäyksenä sivulause: jossa korostetaan vihermaisemarakentamista, erityisesti Glomsinjoen jokivarsikokonaisuutta. Lisäksi omana erillisenä osana päätöstä: Lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan omana asiana Espoon keskuksen kokonaissuunnitelma aikatauluineen ja tarpeellisine päätösesityksineen.   Jäsen Karimäki ehdotti jäsen Mikkolan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, koska kaupallinen ala on ylimitoitettu. Kaava heikentäisi Espoon keskuksen lähipalveluiden kehittymistä ja vaarantaisi aseman seudun palveluiden säilymisen. Lommilan ostoskeskus tukeutuisi yksityisautoiluun laajalta alueelta ja lisäisi ilmastopäästöjä. Lommilan käsittelyä jatketaan vasta, kun Espoon keskuksen aseman seudun uudistus on käynnistynyt valtuuston 17.11.2008 hyväksymien tavoitteiden ja suunnitelmien mukaan.   Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.   Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat palautusta, äänestävät jaa, ja ne, jotka sitä vastustavat äänestävät ei.   Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät jäsenet Kaasinen, Karimäki, Kerola, Kivekäs ja Mikkola eli viisi (5) jäsentä ja sitä vastustivat (ei) puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Jääskeläinen, Kemppi-Virtanen, Käri-Zein, Pelkokorpi ja Päivinen eli kuusi (6) jäsentä jäsenten Häggman ja Lindberg äänestäessä tyhjää.   Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan kuudella äänellä viittä vastaan (6/5) kahden jäsenen äänestäessä tyhjää hylänneen palautusehdotuksen ja asian käsittelyn jatkuvan.   Puheenjohtaja ehdotti jäsenten Käri-Zeinin ja Peltokorpi kannattamana, että 1. kohdan loppuun tehdään lisäys: Alueen jatkosuunnittelussa korostetaan sen kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista merkitystä Espoon keskuksen pohjoisena sisääntulona. 1a. tämän jälkeen uusi kohta: Valmisteluaineistoon sisältyvät vaihtoehdot ovat luonteeltaan liiaksi erillisen kauppakeskuksen kaltaisia. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja arkkitehtiratkaisut on suunniteltava paremmin kaupunkimaisiksi osana Espoon keskusta. 2. kohdan loppuun lisäys: Alueella varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen Espoon keskuksesta Lommilan kautta Nupurintielle ja Histan-alueelle. 5. kohdan loppuun lisäyksenä sivulause: jossa korostetaan vihermaisemarakentamista, erityisesti Glomsinjoen jokivarsikokonaisuutta. Lisäksi omana erillisenä osana päätöstä: Lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan omana asiana Espoon keskuksen kokonaissuunnitelma aikatauluineen ja tarpeellisine päätösesityksineen.   Jäsen Kivekäs ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että kaupungin toimenpiteillä priorisoidaan aseman seudun ja hallinnollisen keskuksen tavoiteltua kehittymistä.   Jäsen Peltokorpi ehdotti puheenjohtajan kannattamana, että esittelijän ehdotuksen 4. kohta muutetaan kuulumaan: Rakennusten suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kiinnitetään erityishuomio tehokkaaseen energian käyttöön ja alueellisten kokonaisratkaisujen kehittämiseen.   Jäsen Käri-Zein ehdotti, että 1. tutkitaan mahdollisuutta tehdä Lommilasta Outlet -tyyppinen alue 2. Lommilan kehittäminen/rakentaminen aloitetaan kauppaliikkeiden perustamisella (päivittäistavarakaupat). Osa tuloista sijoitetaan Espoon keskuksen kehittämiseen.   Jäsen Karimäki jäsen Mikkolan kannattaman ehdotti, että päätösehdotus hylätään.   Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että jäsen Käri-Zeinin 1. ehdotus raukeaa kannattamattomana ja että hänen tekemänsä 2. ehdotus merkitään pöytäkirjamerkintänä.   Edelleen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko ensin esittelijän ehdotus täydennettynä ja korjattuna puheenjohtajan sekä jäsenten Kivekäs ja Peltokorpi tekemillä ehdotuksilla hyväksyä. Tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Näin muotoutunut ehdotus asetettiin sen jälkeen hylkäysehdotusta vastaan.   Koska puheenjohtajan edellä mainittua ehdotusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä.   Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat korjatun ja täydennetyn esittelijän ehdotuksen hyväksymistä, äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat sen hylkäämistä, äänestävät ei.   Nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Häggman, Jääskeläinen, Kaasinen, Kemppi-Virtanen, Kivekäs, Käri-Zein, Lindberg, Peltokorpi ja Päivinen eli kymmenen (10) jäsentä ja sen hylkäämistä kannattivat jäsenet Karimäki, Kerola ja Mikkola eli kolme (3) jäsentä. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan äänin kymmenen kolme (10/3) hyväksyneen esittelijän täydennetyn ja korjatun ehdotuksen.   Jäsen Peltokorpi ehdotti, että tiedotus- ja keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan Markku Markkula, eikä sitä vastustettu.   Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              1 hyväksyy seuraavat keskeiset kaavalliset tavoitteet 1 - 6, Nedre Gloms asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Fallåker, Kirskumäki asemakaavamuutosten asemakaavoituksen pohjaksi:   1.1. Lommilan aluetta on kehitettävä osana aseman seudun ja Lommilan välistä yksityisten ja julkisten palveluiden vyöhykettä, muodostaen pohjoisen palvelukeskittymän. Alueen jatkosuunnittelussa korostetaan sen kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista merkitystä Espoon keskuksen pohjoisena sisääntulona.   1.2. valmisteluaineistoon sisältyvät vaihtoehdot ovat luonteeltaan liiaksi erillisen kauppakeskuksen kaltaisia. Alueelle sijoitettavat toiminnot ja arkkitehtiratkaisut on suunniteltava paremmin kaupunkimaisiksi osana Espoon keskusta.   1.3 alueelle on luotava edellytykset korkeatasoiselle joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ympäristölle ja yhteyksille. Alueella varaudutaan pikaraitiotieyhteyteen Espoon keskuksesta Lommilan kautta Nupurintielle ja Histan-alueelle.   1.4 ajoneuvoliikenteen sujuvuus on turvattava kokoojakaduilla sekä valtakunnallisesti tärkeillä pääväylillä   1.5 rakennusten suunnittelussa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kiinnitetään erityishuomio tehokkaaseen energian käyttöön ja alueellisten kokonaisratkaisujen kehittämiseen.   1.6 suunnittelualueelle tulee kehittää toiminnoiltaan monipuolinen ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ympäristö, jossa korostetaan vihermaisemarakentamista, erityisesti Glomsinjoen jokivarsikokonaisuutta.   1.7 kaupunginhallituksen 3.6.2003 asettamien kehittämisperiaatteiden mukaisesti keskitetään Espoon keskuksen tilaa vievät kaupalliset toiminnat Lommilan ja Nimismiehenpellon alueelle.   1.8 kaupungin toimenpiteillä priorisoidaan aseman seudun ja hallinnollisen keskuksen tavoiteltua kehittymistä.   Lisäksi lautakunta päätti, että lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn valmistellaan omana asiana Espoon keskuksen kokonaissuunnitelma aikatauluineen ja tarpeellisine päätösesityksineen.   2 järjestää valmisteluaineistosta tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsi sen puheenjohtajaksi Markku Markkulan.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 09.12.2009 / 7 §   Ehdotus                                            Kaupunkisuunnittelupäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900   2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 30.11.2009 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki).   3 pyytää  asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   Käsittely              Pöydälle jaettiin asian käsittelyyn liittyvä päätöshistoria.   Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle.   Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle seuraavaan 20.1.2010 pidettävään kokoukseen.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.01.2010 / 5 §                              Ehdotus                                            Kaupunkisuunnittelupäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900   2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 30.11.2009 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki).   3 pyytää  asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   Käsittely              Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle 17.2.2010 pidettävään kokoukseen.   Pöydälläolon aikana tässä ja aiemmissa kokouksissa esitellystä materiaalista ja lautakunnan jäsenten kysymyksiin annetuista vastauksista kootaan vuonna 2005 laaditun tilannekatsauksen (Espoon keskus, Kaupunki keskellä Espoota 2005) ajantasaistava muistio, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena Espoon keskuksen ja Lommilan osalta.   Muistiota valmisteltaessa käsitellään ainakin seuraavaa:   1. Espoon keskuksen kehittämisalueen hankkeiden valmistelun ja rakentamisen vaihe ja arvio tulevasta. Myös jako asuin-, toimisto-, liike- ja muut palvelutilat 2. Espoon nykyisen virastokeskuksen muutossuunnitelmat mukaan lukien kaupungintalon kohtalo 3. matkakeskuksen ja kaupunkiradan suunnitelmien ydinkohdat ja rakentamisen aikataulut 4. selvitys kaukoliikenteen ja Turunväylää käyttävien bussien kulkemisesta matkakeskuksen kautta sekä Nupurintien bussien nopea reitti Lommilan kautta matkakeskukseen 5. selvitys Espoon keskuksen liikenteen pääväylistä mukaan lukien uusi suora liittymäyhteys Kirkkojärventietä jatkuen Turunväylälle 6. Espoon keskus - Nimismiehenpelto - Lommila -kokonaisuuden rakentuminen mukaan lukien Espoonjoen ja Kirkkojärven vesialueen mahdollisuus Espoon keskuksen elävöittäjänä 7. radan etelä- ja pohjoispuolen yhdistämisen ratkaisuvaihtoehdot 8. Lommilan rakentamisen vaikutukset Espoon keskuksen kaupallisten palvelujen säilymiseen ja kehittymiseen 9. Lommilaan sijoitettavien kaupallisten palveluiden ja muun rakentamisen määrä sekä rakennusmassoittelun tarkoituksenmukaisuus ja vaiheittaisen rakentamisen mahdollisuudet 10. Lommilan suunnitelmien mahdolliset vaihtoehdot: päivittäistavarakauppa ja tilaa vievä kauppa 11. Suunnitellun Lommilan kauppakeskus- yms. rakentamisen vaikutukset autoliikenteen kokonaismääriin ja -päästöihin 12. YVA -tilanne 13. väkilukuennusteet 14. Glomsinjoen jokivarsikokonaisuus ja hulevesien riittävä käsittely vesistön tilan turvaamiseksi.   Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle 17.2.2010 pidettävään kokoukseen. Pöydällä olon aikana tässä ja aiemmissa kokouksissa esitellystä materiaalista ja lautakunnan jäsenten kysymyksiin annetuista vastauksista kootaan vuonna 2005 laaditun tilannekatsauksen (Espoon keskus, Kaupunki keskellä Espoota 2005) ajantasaistava muistio, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena Espoon keskuksen ja Lommilan osalta.   Muistiota valmisteltaessa käsitellään ainakin seuraavaa:   1. Espoon keskuksen kehittämisalueen hankkeiden valmistelun ja rakentamisen vaihe ja arvio tulevasta. Myös jako asuin-, toimisto-, liike- ja muut palvelutilat 2. Espoon nykyisen virastokeskuksen muutossuunnitelmat mukaan lukien kaupungintalon kohtalo 3. matkakeskuksen ja kaupunkiradan suunnitelmien ydinkohdat ja rakentamisen aikataulut 4. selvitys kaukoliikenteen ja Turunväylää käyttävien bussien kulkemisesta matkakeskuksen kautta sekä Nupurintien bussien nopea reitti Lommilan kautta matkakeskukseen 5. selvitys Espoon keskuksen liikenteen pääväylistä mukaan lukien uusi suora liittymäyhteys Kirkkojärventietä jatkuen Turunväylälle 6. Espoon keskus - Nimismiehenpelto - Lommila -kokonaisuuden rakentuminen mukaan lukien Espoonjoen ja Kirkkojärven vesialueen mahdollisuus Espoon keskuksen elävöittäjänä 7. radan etelä- ja pohjoispuolen yhdistämisen ratkaisuvaihtoehdot 8. Lommilan rakentamisen vaikutukset Espoon keskuksen kaupallisten palvelujen säilymiseen ja kehittymiseen 9. Lommilaan sijoitettavien kaupallisten palveluiden ja muun rakentamisen määrä sekä rakennusmassoittelun tarkoituksenmukaisuus ja vaiheittaisen rakentamisen mahdollisuudet 10. Lommilan suunnitelmien mahdolliset vaihtoehdot: päivittäistavarakauppa ja tilaa vievä kauppa 11. Suunnitellun Lommilan kauppakeskus- yms. rakentamisen vaikutukset autoliikenteen kokonaismääriin ja -päästöihin 12. YVA -tilanne 13. väkilukuennusteet 14. Glomsinjoen jokivarsikokonaisuus ja hulevesien riittävä käsittely vesistön tilan turvaamiseksi.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.02.2010 / 3 §   Ehdotus                                            Kaupunkisuunnittelupäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900 2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 30.11.2009 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031 Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala) Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo) Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki)   3 pyytää  asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   Käsittely              Asian käsittelyn yhteydessä pidettiin neuvottelutauko, joka alkoi klo 19.45 ja päättyi klo 20.00.   Käsittelyn alussa esittelijä - korjasi esityslistan otsikon Maakuntakaava-kohdan ensimmäisen lauseen kuulumaan: Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä "merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö" - täydensi edellä mainittua kohtaa lisäämällä edellä mainitun lauseen jälkeen selvennyksenä osan suunnittelumääräyksestä, joka kuuluu: Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö. Jollei selvityksen perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan yli 10 000 k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa yli 5 000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella. Merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen.   Keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen, Klar, Rastimo ja Lahtinen kannattamana, että asia jätetään pöydälle 17.3.2010 pidettävään kokoukseen.   Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko varapuheenjohtaja Elon ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle 17.3.2010 pidettävään kokoukseen.   Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.03.2010 / 3 §   Ehdotus                                            Kaupunkisuunnittelupäällikkö:                              Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900   2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 30.11.2009 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031 Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala) Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo) Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki)   3 pyytää  asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   Käsittely              Asian käsittelyn yhteydessä pidettiin neuvottelutauko, joka alkoi klo 19.15 ja päättyi klo 19.30.   Käsittelyn alussa esittelijä - korjasi esityslistatekstiä siten, että Kaupunkikuva-luvun toisen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan: Alueen rakentaminen on Espoonjokilaakson suuntaan pyritty pitämään matalana siten, että Espoon tuomiokirkon asema jokimaisemassa säilyy - täydensi liiteaineistoa siten, että viralliseen liiteaineistoon lisätään lautakunnalle 17.2.2010 esitetty muistio kokouksessa 17.3.2010 esitellyn mukaisesti täydennettynä ja muutenkin viimeisteltynä.   Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, sillä nyt käsittelyyn tuotu asemakaavaehdotus ei vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessä 14.1.2009 annettuja ohjeita. Lommilan aluetta on kehitettävä siten, että sinne keskitetään kaupunginhallituksen 3.6.2003 asettamien kehittämisperiaatteiden mukaisesti seudun tilaa vievät kaupalliset toiminnat ja Espoon keskuksen suuralueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus säilyy ja vahvistuu raideliikenteen varressa Espoon aseman ympäristössä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.   Erityisesti kaupunkirakenteen kokonaiskehityksestä välillä Espoon keskus – Nimismiehenpelto - Lommila ei ole esitetty asetettujen tavoitteiden mukaista kuvausta, eikä Lommilan alueen toteuttamisesta ole tehty sellaista vaiheittaisen toteutuksen esitystä, joka osoittaisi Lommilan olevan luonteva ja korkeatasoinen osa Espoon keskusta. Kaiken rakentamisen lähtökohtana on oltava se, että Lommila on vajaan kahden kilometrin etäisyydellä Espoon asemasta ja se toteutetaan olennaiseksi osaksi modernia kaupunkikeskusta. Nyt esitys jää irralleen ja sen voi nähdä erillisenä kauppakeskuksena, joka Lommila ei Espoon tavoitteenasettelun mukaisesti saa olla.   Lautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten että:   1 Lommilan toteuttamisesta laaditaan vaiheittainen toteuttamissuunnitelma ja sen mahdollistava asemakaava. Kaavan toteutus vaiheistetaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa kauppakeskustontille osoitetusta 110 000 k-m2 rakennusoikeudesta saa ottaa käyttöön enintään 60 000 k-m2. Suunnitelman ensimmäisen vaiheen tulee painottua pääosin tilaa vievän kaupan palveluihin ja se voi sisältää päivittäistavarakaupalle osoitettua tilaa yhteensä enintään 4000 k-m2. Ensimmäinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015.   Mikäli toisessa vaiheessa halutaan lisätä päivittäistavarakaupan määrää, on ennen toisen vaiheen toteuttamista tehtävä Lommilan ja sen vaikutusalueen palvelujen toteutumisesta kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen YVA-tasoinen tarkastelu, jonka perusteella toteuttamisesta tehdään poliittinen päätös. Toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2020-luvulla.   Palautuksen aikana selvitetään, miten vaiheistuksen toteuttaminen määrätään kaavapykälissä ja maankäyttösopimuksessa. Vaiheittaista toteuttamista koskeva suunnitelma sisällytetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamista koskeviin asiakirjoihin.   2 Palautuksen aikana suunnittelussa korostetaan nykyistä enemmän kaupunkimaista ilmettä kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.1.2009 päätöksen mukaisesti ja esitetään, miten ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa kaupunkikuvallisesti ja sisällöllisesti siten, että: - konaisuuden kaupunkikuvallinen mielenkiintoisuus ja monimuotoisuus korostuu (rakennusmassojen katkaisu, vaihtelevat silhuetit ym.) - alueen halki kulkee kevyen liikenteen reitti (vrt. Sellon ratsusola) ja mahdollisesti myös joenvarren viheralueeseen kytkeytyvä poikittainen puistovyöhyke. - bulevardin pääte Lommilassa suunnitellaan korkeatasoiseksi torimaiseksi julkiseksi tilaksi. - Glomsinjoen puistomaista jokivarsikokonaisuutta korostetaan nykyistä enemmän luonnonarvot huomioiden ja hulevesien riittävä käsittely varmistetaan vesistön tilan turvaamiseksi. - kauppakeskus on mahdollista toteuttaa hiilineutraalina kokonaisuutena.   3 Palautuksen aikana käynnistetään myös kaupunkirakenteen kokonaiskehityksestä välillä Espoon keskus – Nimismiehenpelto – Lommila ohjaavan kaavarungon laadinta siten, että tämä ja siihen kuuluva 3D-tasoinen havaintomateriaali voidaan aikanaan sisällyttää kaupunginhallitukselle tehtävään ehdotukseen Lommilaa koskevaksi asemakaavaksi. Tämän ehdotuksen liitemateriaalissa on myös esitettävä aluetta koskevat liikennesuunnitelmat mukaan lukien alueen maanomistajien kirjelmässään esittämä bussiyhteys välille Espoon asema – Lommila.   Asemakaavaehdotus tulee tuoda lautakunnan käsiteltäväksi siten, että se voi olla nähtävillä viimeistään syyskuussa 2010.   Jäsen Kemppi-Virtanen ehdotti, että asiaa ei palauteta, vaan puheenjohtajan palautusehdotuksessa esittämät asiat tehdään nähtävilläolon aikana ja asemakaavaehdotus viedään tarvittaessa uudelleen nähtäville.   Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi puheenjohtaja totesi jäsen Kemppi-Virtasen ehdotuksen raukeavan kannattamattomana. Sen jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä palautusehdotus hyväksyä. Koska sitä ei vastustettu, totesi puheenjohtaja palautusehdotuksensa tulleen hyväksytyksi.   Päätös                                              Kaupunkisuunnittelulautakunta:                              Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi, sillä nyt käsittelyyn tuotu asemakaavaehdotus ei vastaa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessä 14.1.2009 annettuja ohjeita. Lommilan aluetta on kehitettävä siten, että sinne keskitetään kaupunginhallituksen 3.6.2003 asettamien kehittämisperiaatteiden mukaisesti seudun tilaa vievät kaupalliset toiminnat ja Espoon keskuksen suuralueen kaupallinen ja hallinnollinen keskus säilyy ja vahvistuu raideliikenteen varressa Espoon aseman ympäristössä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti.   Erityisesti kaupunkirakenteen kokonaiskehityksestä välillä Espoon keskus – Nimismiehenpelto - Lommila ei ole esitetty asetettujen tavoitteiden mukaista kuvausta, eikä Lommilan alueen toteuttamisesta ole tehty sellaista vaiheittaisen toteutuksen esitystä, joka osoittaisi Lommilan olevan luonteva ja korkeatasoinen osa Espoon keskusta. Kaiken rakentamisen lähtökohtana on oltava se, että Lommila on vajaan kahden kilometrin etäisyydellä Espoon asemasta ja se toteutetaan olennaiseksi osaksi modernia kaupunkikeskusta. Nyt esitys jää irralleen ja sen voi nähdä erillisenä kauppakeskuksena, joka Lommila ei Espoon tavoitteenasettelun mukaisesti saa olla.   Lautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten että:   1 Lommilan toteuttamisesta laaditaan vaiheittainen toteuttamissuunnitelma ja sen mahdollistava asemakaava. Kaavan toteutus vaiheistetaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa kauppakeskustontille osoitetusta 110 000 k-m2 rakennusoikeudesta saa ottaa käyttöön enintään 60 000 k-m2. Suunnitelman ensimmäisen vaiheen tulee painottua pääosin tilaa vievän kaupan palveluihin ja se voi sisältää päivittäistavarakaupalle osoitettua tilaa yhteensä enintään 4000 k-m2. Ensimmäinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015.   Mikäli toisessa vaiheessa halutaan lisätä päivittäistavarakaupan määrää, on ennen toisen vaiheen toteuttamista tehtävä Lommilan ja sen vaikutusalueen palvelujen toteutumisesta kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen YVA-tasoinen tarkastelu, jonka perusteella toteuttamisesta tehdään poliittinen päätös. Toinen vaihe voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan 2020-luvulla.   Palautuksen aikana selvitetään, miten vaiheistuksen toteuttaminen määrätään kaavapykälissä ja maankäyttösopimuksessa. Vaiheittaista toteuttamista koskeva suunnitelma sisällytetään kaavaehdotuksen nähtäville asettamista koskeviin asiakirjoihin.   2 Palautuksen aikana suunnittelussa korostetaan nykyistä enemmän kaupunkimaista ilmettä kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.1.2009 päätöksen mukaisesti ja esitetään, miten ensimmäinen vaihe voidaan toteuttaa kaupunkikuvallisesti ja sisällöllisesti siten, että: - konaisuuden kaupunkikuvallinen mielenkiintoisuus ja monimuotoisuus korostuu (rakennusmassojen katkaisu, vaihtelevat silhuetit ym.) - alueen halki kulkee kevyen liikenteen reitti (vrt. Sellon ratsusola) ja mahdollisesti myös joenvarren viheralueeseen kytkeytyvä poikittainen puistovyöhyke. - bulevardin pääte Lommilassa suunnitellaan korkeatasoiseksi torimaiseksi julkiseksi tilaksi. - Glomsinjoen puistomaista jokivarsikokonaisuutta korostetaan nykyistä enemmän luonnonarvot huomioiden ja hulevesien riittävä käsittely varmistetaan vesistön tilan turvaamiseksi. - kauppakeskus on mahdollista toteuttaa hiilineutraalina kokonaisuutena.   3 Palautuksen aikana käynnistetään myös kaupunkirakenteen kokonaiskehityksestä välillä Espoon keskus – Nimismiehenpelto – Lommila ohjaavan kaavarungon laadinta siten, että tämä ja siihen kuuluva 3D-tasoinen havaintomateriaali voidaan aikanaan sisällyttää kaupunginhallitukselle tehtävään ehdotukseen Lommilaa koskevaksi asemakaavaksi. Tämän ehdotuksen liitemateriaalissa on myös esitettävä aluetta koskevat liikennesuunnitelmat mukaan lukien alueen maanomistajien kirjelmässään esittämä bussiyhteys välille Espoon asema – Lommila.   Asemakaavaehdotus tulee tuoda lautakunnan käsiteltäväksi siten, että se voi olla nähtävillä viimeistään syyskuussa 2010.       Päätöshistoria   Kaupunkisuunnittelulautakunta 2.2.2011 § 9   Päätösehdotus             Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen   Kaupunkisuunnittelulautakunta   1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Nedre Gloms, asemakaavan ja Lommila, Nimismiehenmäki I, Miilukorpi, Kirskumäki asemakaavan muutoksen valmisteluaineistosta, alue 630900   2 hyväksyy MRA 27 §:n mukaisesti nähtäville seuraavat 14.11.2006 päivätyt ja 24.1.2011 muutetut asemakaavojen muutosehdotukset, piirustusnumero 6551, aluenumero 630102: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005 ja 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu korttelit 64030 ja 64031. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki).   3 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyynnön päiväyksestä.   4 edellyttää, että kauppakeskuksen päivittäistavarakaupan osuus ja sen toteutuksen ajoitus tulee määritellä maankäyttösopimuksen teon yhteydessä. Päivittäistavarakaupan osuus ei saa ylittää 8 800 k-m2 korttelin 64006 enimmäisrakennusoikeudesta.   5 ensimmäinen toteutusvaihe, enintään 60 000 k-m2 voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015, ja toinen toteutusvaihe aikaisintaan vuonna 2020.   6 Asemakaavaehdotuksen seuraavan käsittelyn yhteydessä esitellään Lommilan alueen energiasuunnitelma. Lommila tulee suunnitella energiaratkaisultaan uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävänä energiataloudellisena kokonaisuutena ottaen huomioon ympäristön maankäytön kehityksen antamat mahdollisuudet. Suunnitelmassa tulee esittää minkälaisia hiilineutraaleja kokonaisuuksia alueella on mahdollista toteuttaa.   Käsittely                        Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Elon kannattamana, että asia jätetään pöydälle 16.3.2011 pidettävään kokoukseen.   Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja pöydällepanoehdotuksensa tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.   Päätös                           Kaupunkisuunnittelulautakunta:   Asia jätettiin yksimielisesti pöydälle 16.3.2011 pidettävään kokoukseen.   Tiedoksi                                   - Ote ilman liitteitä: hakija - Toimenpiteitä varten: kuulutus ja kuulutuskirjeet - Sosiaali- ja terveystoimi, kannanotto - Sivistystoimi, kannanotto - Tekninen keskus, kannanotto - Rakennusvalvontakeskus, kannanotto - Ympäristökeskus, kannanotto - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos, kannanotto - Lohjan palvelualue, lausuntopyyntö - Helsingin kaupunki, lausuntopyyntö - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, lausuntopyyntö jokaiseen yksikköön erikseen - Kauniaisten kaupunki, lausuntopyyntö - HSY Vesi, kannanotto - Elisa Oyj, lausuntopyyntö - Fortum Espoo Oy, lausuntopyyntö - Kirkkonummen kunta, lausuntopyyntö - Nurmijärven kunta, lausuntopyyntö - Vantaan kaupunki, lausuntopyyntö - Vihdin kunta, lausuntopyyntö - Uudenmaan liitto, lausuntopyyntö - HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, lausuntopyyntö         Edellinen asia | Seuraava asia  Muutoksenhakuohje    Kokousasia PDF-muodossa